Merkkien selitykset:
++ = Johtaa kuolemaan
+ = Saattaa johtaa kuolemaan
‼ = Keppari on armeliainta lopettaa
→ = Saattaa johtaa hankaluuksiin
▓ = Saattaa jättää pysyviä jälkiä, ei parane välttämättä koskaan täysin
▒ = Jättää vähäisiä jälkiä
░ = Jäljet ovat hyvin haaleita tai niitä ei ole ollenkaan
≠ = Ei kovin vaarallinen jos hoito on nopeaa
∞ = Vaatii huolellista hoitoa
☻ = Ei kovin vaarallinen
☺ = Vaaraton
______________________________
Niskanikaman löystyminen +
Niskanikaman löystyminen, eli heiluripää on yleinen sairaus varsinkin kangaskeppareilla. Sen aiheuttaa vanun pakkautuminen Sen aiheuttaa lihasten surkastuminen (vanun pakkaautuminen) niskan alueelta, sekä joskus myös huono ratsastus. Jos keppari on mieltynyt pään heilutteluun eikä ratsastaja pidä keppariaan niin sanotusti "kurissa" se pääsee helposti heiluttamaan päätään puolelta toiselle. Tämä aiheuttaa niskanikaman löystymisen sekä tahattoman pään puolelta toiselle heiluttamisen. Niskanikaman löystymistä ei kuitenkaan saa sekoittaa leppoisaan pään puolelta toiselle heilutteluun, mikä on keppareille ominaista. Parhaiten niskanikaman löystymisen huomaa ratsastettaessa. Keppari heiluttaa päätään hyvin rajusti puolelta toiselle ravissa ja laukassa. Jos keppari heilutaa päätään samalla tavalla myös käynnissä, on tilanne jo hyvin vakava.
Vaarallisuus, leviäminen ja hoito
Niskanikaman löystyminen ei ole aluksi vakavaa, mutta jos se pääsee valloilleen eikä sitä hoideta ajoissa se voi johtaa kuolemaan, sillä se voi aiheuttaa valtaisan haavan siihen kohtaan missä keppi loppuu. Niskanikaman löystyminen ei leviä vaan se on kepparin geeneissä. Jos sen isällä tai emällä on ollut niskanikaman löystymä, se todennäköisesti sen myös saa. sen takia kannattaa kysellä sairauksista ennen kuin päättää astuttaa kepparin. Niskanikaman löystymistä voi ennalta ehkäistä ratsastamalla kunnolla ja kepparin teko- vaiheessa pakaamalla vanut mahdollisimman tiiviisti. Jos kepparisi niskanikama on löystynyt kutsu kepparilääkäri. Hän leikkaa kepparin niskan teipin kohdalta auki, lisää vanua ja opelee (teippaa) niskan kiinni.
Kyrmyniska ☻
Kyrmyniska tulee usein itsetehdyille hevosille. Siinä kepin pää törröttää nahan sisässä ilkeästi.
Vaarallisuus, leviäminen ja hoito
Tauti ei ole vaarallinen eikä sitä ole pakko hoitaakkaan, - joissain näyttelyissä kyrmyniska katsotaan kepparilla virheeksi.
Turvotus →
Jos kepparisi täytteet alkavat valua ja pakkautua yhteen paikkaan, esim. turpaan, se alkaa turvota.
Vaarallisuus, leviäminen ja hoito
Aluksi turvotus ei ole vakavaa mutta jos sitä ei hoideta se muuttu syöväksi.(Poneilla noin 1- 2 kuukaudessa ja hevosilla 2-3 kuukaudessa.) Turvotus ei leviä kepparista toiseen. Turvotusta voi hoitaa vain keppislääkäri joka joko hieroo tai leikkaa turvonneen kohdan siirtää täytettä pois turvonneesta kohdasta.
Syöpä +
Syöpä on vaaralliseksi muuttunut turvotus, vaatii pikaista leikkausta.
Vaarallisuus, leviäminen ja hoito
Syöpä johtaa nopeasti kuolemaan, ellei leikkausta suoriteta pian! Jos siis huomaat kepparisi sairastavan syöpää, keppislääkäri tulee hälyttää heti!
Jäykkäkouristus ++ / ‼
Jäykkäkouristus on yleinen sairaus rokottamattomilla varsoilla. Sen aiheuttaa Clostridium Tetani niminen bakteeri. Jäykkäkouristukseen kuolee useita kepparivarsoja (ja oikeitakin varsoja) vuodessa. Jäykkä kouristuksen yleisiä oireita ovat kouristelu ja lihasten jäykkyys. Yleisimmin jäykkäkouristus alkaa leukalihaksista, jolloin varsan on vaikea saada suutaan auki. Myös nielemisvaikeuksia esiintyy usein. Vähitellen jäykkäkouristus leviää kaikkiin tahdonalaisiin lihaksiin jotka jännittyvät ja alkavat kouristella kivuliaasti. Kuoleman syynä on yleensä ensimmäisen sairasviikon aikana hapen puute hengityslihasten kouristelun takia. Jos hengitys pidetään käynnissä hengityslaitteen avulla, varsa yleensä kuolee toisella tai kolmannella viikolla sydämmen pysähdykseen.
Vaarallisuus, leviäminen ja hoito
Kepparin saadessa jäykkäkouristuksen, mitään ei ole tehtävissä. Siksi paras tapa on ennaltaehkäistä se rokottamalla varsa heti syntymän jälkeen!
Varsan paiseinen keuhkotauti "paisetauti" +
Varsan paiseinen keuhkotulehdus on varsoilla esiityvä hengitystieinfektio. Sen aiheuttaa rhodococcus equi- bakteeri, joka muodostaa paiseita keuhkoihin, aiheuttaen keuhkokuumeen. Sairastunut on yleensä alle viiden kuukauden ikäinen varsa. Bakteerit elävät maaperässä. Ihanteellisin elinympäristö on niille kuiva ja pölyinen tarha ja laitumen pohja. Varsa saa yleensä tartunnan hengitysteiden tai haavan kautta. Sairauden oireita ovat mm. yskä, sierainvuoto (räkä), kuume ja joskus myös ripuli ja niveltulehdukset. Sairauden edetessä varsa muuttuu voimattomaksi ja lakkaa syömästä.
Vaarallisuus, leviäminen ja hoito
Paisetauti voidaan hoitaa lääkkeiden avulla, mutta ilman hoitoa se voi johtaa kuolemaan. Lääkken (viikon annosksen) valmistamiseen tarvitset:
• jääpalamuotin
• kuivattua oreganoa (saa tavallisesta ruokakaupasta)
• sipulijauhetta
• vettä
• sideharsoa (tai muuta vastaavaa)
Laita 7 jääpalamuottiin ¼ oreganoa, ¼ sipulijauhetta ja puolet vettä ja työnnä pakastimeen. Kun kuutiot ovat jäätyneet, ota yksi kuutioista, kääri se sideharsoon ja hiero sillä kaulan kipeintä kohtaa. Kun jääpala on kokonaan sulanut kokonaan voit lopettaa. toista samaa kerran päivässä viikon ajan.
Puhkuri ∞
Puhkurin selkeimpiä oireita ovat hevosen jatkuva yskä sekä työläs uloshengitys. Hevosen keuhkoihin kerääntyy limaa, mikä aiheuttaa hengitysvaikeudet. Limaa saattaa tulla ulos sierainten kautta, eli hevonen on räkäinen.
Yleensä oireet ovat pahimmillaan keväällä siitepölyaikaan, koska hevonen reagoi allergisesti kaikenlaiseen pölyyn.
Vaarallisuus, leviäminen ja hoito
Varsinaisena lääkkeenä oireisiin voidaan käyttää kortisonia. Jatkuva kortisonin käyttö ei kuitenkaan ole suositeltavaa. Parantavaa hoitoa tautiin ei kuitenkaan ole. Tehokkain keino oireiden pitämiseen kurissa on hevosen pitäminen mahdollisimman paljon ulkona, esimerkiksi pihattotallissa.
Hevosinfluenssa ☻
Hevosinfluenssa on herkästi leviävä tartuntatauti, jonka aiheuttaja on hevosen influenssavirus. Virus leviää pisaratartuntan tai hengitysteiden kautta. Oireet ilmenevät yleensä jo parin päivän kuluessa tartunnan saamisesta, mutta hevonen voi levittää tartuntaa jo ennen oireita. Ensimmäisiä oireita ovat kuiva yskä, kirkas vuoto sieraimista sekä korkea kuume (yli 40°C). Hevosinfluenssan aiheuttama infektio johtaa harvoin kuolemaan.
Vaarallisuus, leviäminen ja hoito
Keppari pitää eristää heti oireiden alettua, noin kolmeksi viikoksi muista. Normaalisti kepsu paranee runsaassa viikossa pelkällä levolla. Virus leviää usein pisaratartunnan tai hengitysteiden kautta. Siksi on erittäin tärkeää piti hevonen omissa oloissaan ja hoidon tulee tapahtua eri tavaroilla kuin muiden hevosten. Jos keprulla on käytössä omat harjat, ne tulee pestä huolellisesti kun tauti on ohi!
Kaviokuume + / ▓
Kaviokuume (acute laminitis ) on kepparien (ja oikeiden hevosten) kaviosairaus, joka johtuu aineenvaihduntahäiriöstä. kaviot ovat kuumat ja sairauden tunnistaa helposti takakenoisesta asennosta, johon hevonen asettuu siirtääkseen painonsa mahdollisimman paljon takajaloille. Keppari myös aristaa kipeää kavioaan. Sairauden syynä on tavallisesti ruokintavirhe, useimmiten liian runsas viljaruokinta tai rehevä laidun, tai joissain tapauksissa ratsastus kovalla pinnalla tai suoranainen kengitysvirhe.
Vaarallisuus, leviäminen ja hoito
Kaviokuume vaurioittaa kavioita usein pysyvästi. Tyypillinen kaviokuumepotilas on rehevällä laitumella laiduntava ylilihava poni, jonka kaviot ovat saaneet kasvaa liian pitkiksi. Pienet ponit ovat usein alttiita kaviokuumeelle. Siitostammat voivat varsomisen jälkeen sairastua kaviokuumeeseen jälkeisten aiheuttaman tulehduksen seurauksena.
Sairauden hoito on aloitettava heti oireiden ilmettyä. Jos kaviokuume johtuu virheellisestä ruokinnasta, keppislääkäri voi määrätä uuden ruokavalion. Hevonen on pidettävä karsinassa. Joidenkin mielestä hiekalla seisominen voi lieventää kipua, koska se antaa tukea jaloille. Keppislääkäri määrää kipu- ja tarvittaessa muita lääkkeitä. Liian lihava hevonen joutuu yleensä laihdutuskuurille. Joidenkin keppislääkäreiden mielestä talvella lumessa seisominen voi olla hyväksi, vaikkakaan kuumeista hevosta ei kylmässä säässä voi pitää pitkää aikaa ulkona.
Kaviokuumeen seurauksena kaviossa voi tapahtua suuria muodonmuutoksia. Pahimmassa tapauksessa kavioluu kiertyy, jolloin kyseessä on krooninen kaviokuume. Hyvin lievissä tapauksissa hevosta voidaan taluttaa keppislääkärin ohjeiden mukaan, muussa tapauksessa hevonen on pidettävä täydessä levossa. Nopeasti aloitettu hoito voi estää kavioluun kääntymisen ja parantaa hevosen täysin. Jatkohoitoa ajatellen asiantunteva kengitys on ensiarvoisen tärkeää. Erikoiskengistä voi olla apua.
Korneakalvon haavaumat "silmähaavat" ☻
Tämä sairaus tulee siis jos kepparillasi on kangas-silmä, ja siihen tulee reikä/ hiertymä. Muilla silmä-tyypeillä, kuten nappisilmillä tämä sairaus on lähes mahdoton.
Silmän ulkopintaa peittää läpinäkyvä kornea eli sarveiskalvo, joka on paksuudeltaan vain millimetrin luokkaa. Kornea- eli sarveiskalvohaavauma on kepsun toiseksi yleisin silmäsairaus. Useimmissa tapauksissa haavauma saa alkuunsa vammasta silmään. Haavauma esiintyy yleensä vain yhdessä silmässä, eikä ole tarttuva.
Vaarallisuus, leviäminen ja hoito
Silmähaava ei leviä, mutta se voi johtaa sokeutumiseen, jos sitä ei aleta hoitaa heti. Parhaiten autat kepsuasi, jos rikot teepussin jossa on tavallista harmaata teetä, ja käärit teesilpun sideharsoon, kastat sen lämpimään veteen, puristat kuivaksi ja painelet hellästi silmää ja sitä ympäröivää ihoaluetta. Tämä on kuitenkin vain ensi-apua. Tässä ohjeet lääkkeeseen. (viikon annos.) Tarvitset:
• pala sideharsoa
• 2 pussia harmaata teetä
• 2 pussia vihreää teetä
• (kesällä) 5-8 koivunlehteä
• (talvella) 1 vanilija tanko
• lämmintä vettä
Riko teepussit ja kaada sisältö sideharson palaselle. Lisää koivun lehdet/vanilija tanko ja kääri pieneksi paketiksi. kasta lämpimään veteen, purista kuivaksi ja painele silmää 5-10 minuutia joka päivä. Huom. kääre riittää 7 päivän ajan.
Silmätulehdus → / ‼
Silmätulehdus voi tulla vain niille keppareille joilla on tavallisella tussilla tehty silmä. Muilla silmä-tyypeillä tämä sairaus on mahdoton.
Jos kepparillasi on tällainen silmä se on äärimmäisen herkkä sateelle ja/tai kosteudelle. Joten jos ratsastat satella tussi-silmäisellä kepparilla, se voi saada silmätulehduksen. Silmätulehdus voi tulla myös jos jätät sen kosteaan talliin ratsastuksen jälkeen.
Vaarallisuus, leviäminen ja hoito
Silmätulehdusta ei voida hoitaa, ellei keppislääkäriä hälytetä paikalle. Hän voi yrittää korjata silmän, mutta aivan 100% paranemista ei voida taata. Pahimmassa tapauksessa silmä ehtii sokeutua ennen lääkärin tuloa. Mutta ei hätää, keppari pärjää myös yhdellä silmällä. Pitää vaan muistaa olla lähestymästä sitä sokean silmän puolelta pitämättä ääntä. Jos silmätulehdus puhkeaa molempiin silmiin, eikä silmiä saada korjattua, keppari on parasta lopettaa.
Murtumat ja luun katkeamiset ≠ / ∞
Jos kepparin keppi halkeaa, se murtuu. Jos se katkeaa, luu menee poikki Se voi olla lievää tai vakavaa. Jos kepparin keppi murtuu, sillä ei saa ratsastaa, vaan pitää heti hälyttää keppislääkäri. Hän vaihtaa kepin, mutta tämä voi maksaa jonkin verran jos keppi on kaupasta ostettu. Tämän jälkeen kepsun pitää levätä ainakin viikko ja jos murtuma on paha niin ainakin kaksi viikkoa. Levon aikana ei saa ratsastaa tai talutella, mutta kun luu on korjaantunut voit talutella hiukan kepsuasi.Jos keppi on taas katkennut, hoida samalla tavalla kuin murtumaa, mutta parantuminen kestää pidempään.
Vaarallisuus, leviäminen ja hoito
Kepin vaihto ja lepo ovat ainoat hoitokeinot. Murtumia ja katkeamisia voidaan myös jonkinverran estää käyttämällä suojia ja pinteleitä.
Ähky + / ‼
Huom. n. 70% keppareista kuolee ähkyyn hoidosta huolimatta, joten kun huomaat hevosessasi ähkyoireita, valmistaudu myös pahimpaan ja hyvästele heppasi...
Vakava suolistosairaus, joka voi aiheuttaa hevosen kuoleman hyvinkin nopeasti. Oireita ovat mm. kun keppari katselee mahaansa (keppiään) ja yrittää purra sitä. Se voi myös mennä makuulle ja nousta heti ylös, ja jatkaa samaa loputtomiin
Jaetaan:
Kaasuähky: (Yleisin ähkytyyppi)
Mahdolliset syyt:
• voimakas väkirehuruokinta
• äkillinen ruokinnanmuutos
• jäinen ruoho
Kouristusähky:
Mahdolliset syyt:
• kuumissaan oleva hevonen juo kylmää vettä
Ummetus-ähky:
Mahdolliset syyt:
• riittämätön juominen
• vähäinen liikunta
• sisäloiset
• homeinen rehu
• huonosti pureskeltu rehu
• hiekan syöminen
Suoliston asentovirheet:
Syy:
• hevosen suolisto on rakenteeltaan sellainen, että suolikierteitä syntyy helposti
Vaarallisuus, leviäminen ja hoito
Ensiapu:
• rehut pois saatavilta
• lämpöä (loimi)
• Jos kivut eivät ole liian suuret, kävelyttäminen
Keppislääkärin apu:
• letkutus (parafiiniöljy+vesi)
• C-vitamiiniruiske
• suoliston asentovirheissä leikkaus on usein välttämätön
Ähkyn vaaraa vähentää:
• säännöllinen ruokinta
•hyvälaatuiset rehut
• aina tarjolla oleva puhdas juomavesi
• säännöllinen liikunta
• mahdollisimman runsas ulkoilu
Rivi ☻
Tämä tauti on siis yleisin niillä keppareilla, joilla on itse metsästä haettu keppi, mutta voi tulla myös niille keppareille jolla on kaupasta ostettu keppi.
Märkivä pilkkumuodostelma, joka puhkeaa kepparin vuohisiin tai korkeammalle(vuohinen on noin 5-10 cm kepin päästä)kura-aikaan. Jos riviä ei hoideta, se voi aiheuttaa pahan imusuonentulehduksen eli impparin.(Josta ei kerrota näillä sivuilla) Jotkut hevoset joutuvat jokavuotiseen rivikierteeseen, vaikka rupia hoidettaisiinkin oikein.
Vaarallisuus, leviäminen ja hoito
Ennalta-ehkäisyyn käytetään parafiini öljyä, joka silvellään tasaisesti koko keppiin, Mutta jos hevosesi jo sairastaa riviä, on parasta, että keppislääkäri leikkaa, ja vaihtaa kepin.
Lannehalvaus + / ‼
Lannehalvauksen oireita ovat mm.lyhyt, jäykkä askel, hengityksen nopeutuminen, runsas hikoilu ja arat lihkaset. Lannehalvauksen syy on aina joku näistä:
• riittämätön verryttely
• liian suuri väkirehuruokinta
• työmäärä liian suuri suhteessa kuntoon
• elimistön elektrolyyttien epätasapaino
Ennaltaehkäisy:
Varmista että kepparillasi on:
• oikea väkirehu-korsirehusuhde
• sopiva työmäärä suhteessa kuntoon
• riittävä alku- ja loppuverryttely
• oikea kivennäis- ja vitamiiniruokinta
Vaarallisuus, leviäminen ja hoito
Ensiapu:
• harjoituksen lopettaminen
• loimittaminen
• jos kepsu on tuskainen, hikoilee, horjuu/kaatuu maahan -> eläinlääkärin pitää tulla lopettamaan
Hoito:
• ei väkirehua
• reilusti vapaata ulkoilua
• valmennuksen aloitus 2 viikon kuluttua askeleittain alkaen 5 min.
• lämpöisenä pitäminen (loimi ulkona)
